Tietopaketti väestönsuojien huollosta

Suomessa on rakennettu väestönsuojia vuodesta 1938 alkaen. Suurin osa (noin 85 %) näistä väestönsuojista on yksityisiä, asuin-, liike- tai teollisuusrakennuksiin tehtyjä rakennuskohtaisia suojia. Tälle sivulle on koostettu perustiedot väestönsuojien kunnossapitovelvoitteista. Lisäksi saat myös suositukset siitä, miten väestönsuojat pidetään lainsäädännön vaatimassa toimintakunnossa. Lainsäädännön vaatimus on, että suoja pitää saada täysin käyttökuntoon 72 tunnin sisällä.

Miksi väestönsuojien säännöllinen kunnossapito on tärkeää?

Hyväkään suoja ei pysy kunnossa, jos siitä ei pidetä huolta. Säännöllinen kunnossapito säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä sekä varmistaa, että suoja on saatettavissa käyttökuntoon vaaran hetkellä. Lue lisää >>>

Kuka vastaa väestönsuojan kunnossapidosta?

Rakennuksessa sijaitsevan väestönsuojan kunto ja käyttövalmius on aina kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla. Suojan omistaja huolehtii siitä, että suoja laitteineen pysyy kunnossa ja että siellä on suojan käyttökuntoon saattamiseksi ja hätätilanteita varten tarpeelliset varusteet. Lue lisää >>>

Mitä väestönsuojan tarkastus ja tiiveyskoe tarkoittavat käytännössä?

Säännöllinen väestönsuojan kunnossapito tulee tehdä laitevalmistajien suositusten sekä lainsäätäjien vaatimusten mukaisesti. Keskeisimmät kunnossapitotoimenpiteet ovat vuosittainen tarkastus sekä 10 vuoden välein tehtävä tiiveyskoe. Lue lisää >>>

Miten väestönsuojan kunnossapito kannattaa toteuttaa?

Käytännön kokemus on osoittanut, että valitettavan usein väestönsuojat on jätetty oman onnensa nojaan rakennuksen valmistuttua, eikä säännöllisestä kunnossapidosta ole huolehdittu. Tämän vuoksi suojan kunnossapitotoimenpiteet kannattaa yleensä aloittaa tarkastuksella. Tarkastuksessa saadaan selville mahdolliset puutteet varusteissa sekä suojan huoltotarpeet ennen tiiveyskoetta. Lue lisää >>>

Väestönsuojiin liittyvä keskeinen lainsäädäntö

Väestönsuojien kunnossapitoa ohjaava keskeinen lainsäädäntö 04/2020:

Pelastuslaki (379/2011 12 §)
Asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011 20 §)
Laki pelastustoimen laitteista (10/2007 §1)
Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011 Lue lisää >>>

Väestönsuojan kunnospitopalveluiden ostaminen

1. Miksi väestönsuojien säännöllinen kunnossapito on tärkeää?

Lainsäädäntö asettaa vaatimukset väestönsuojien kunnossapidolle. Rakennettujen suojien osalta lainsäädännön vaatimus on selkeä: väestönsuojat on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.

Pelastuslain mukaan suoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet pitää pystyä ottamaan käyttöön 72 tunnissa huolimatta siitä, vaikka suoja olisi normaaliaikana muussa käytössä esim. kuntosalina, kokoustilana, askartelutilana, sosiaalitilana tai urheiluvälinevarastona.

Väestönsuojien kunnossapitoon kuuluu

Riittävän suojaustason ylläpito
Väestönsuojan laitteiden käyttövarmuudesta huolehtiminen
Suojelumateriaalien kunto ja määrä

Kun nämä asiat hoidetaan säännöllisesti, ylläpidon kustannukset voidaan ennakoida ja hallita. Näin väestönsuojan kunnosta vastaava voi olla rauhallisin mielin ja samalla säästää kustannuksia.

Säännöllinen kunnossapito varmistaa väestönsuojan toimintakunnon

Hyväkään suoja ei pysy kunnossa, jos siitä ei pidetä huolta. Säännöllisesti kunnossapidetty väestönsuoja täyttää jatkuvasti lainsäädännön vaatimukset.

Kustannukset jakautuvat tasaisesti ja ovat ennakoitavissa

Säännöllisellä ylläpitohuollolla suojan kunnossapidon kustannukset jakautuvat tasaisesti ja ne on helppo ennakoida.

Säännöllinen huolto varmistaa, että laitteet ovat jatkuvasti kunnossa – näin vältytään myös ikäviltä kertakustannuksilta, joita voi syntyä isompien korjaus- tai uusimistarpeiden ilmetessä yllättäen tai hätätilanteessa
Suojassa tarvittavat suojelumateriaalit, kuten työkalut jaturvallisuushenkilöstön materiaalit, pidetään ajan tasalla, jolloin suuria kertahankintoja ei tarvitse tehdä nopealla aikataululla
Asianmukaisesti huolletun väestönsuojan elinkaari on pitkä

2. Kuka vastaa väestönsuojan kunnossapidosta?

Rakennuksessa sijaitsevan väestönsuojan kunto ja käyttövalmius on kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla. Suojan omistaja huolehtii siitä, että suoja laitteineen pysyy kunnossa ja että siellä on suojan käyttökuntoon saattamiseksi ja hätätilanteita varten tarpeelliset varusteet (Pelastuslaki 379/2011 12§ ja Asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011 1§).

Teollisuus- ja liikekiinteistöt

Kiinteistön omistaja, haltija tai toimenharjoittaja vastaa väestönsuojan kunnossapidosta. Mikäli vastuuta ei ole sovittu erikseen esimerkiksi vuokrasopimuksessa, kiinteistön omistaja vastaa väestönsuojan toimintakunnosta.

Taloyhtiöt

Taloyhtiöissä hallitus vastaa väestönsuojan toimintakunnosta. Isännöitsijän tärkeä rooli on avustaa hallitusta esimerkiksi huollon ulkoistamisessa ammattitaitoiselle väestönsuojien huoltoja tekeville yrityksille.

Väestönsuojilta vaaditaan tarvittaessa nopeaa käyttöönottoa. Moni väestönsuoja on normaalioloissa hyötykäytössä. Kuinka nopeasti tilat saadaan tarvittaessa suojauskäyttöön ja löytyykö niistä tarvittavat laitteet ja varusteet niin kuin pitää? Lue lisää blogista.

3. Mitä väestönsuojan kunnossapito tarkoittaa käytännössä?

Väestönsuojien rakentamista ja varustusta koskeva lainsäädäntö on muuttunut säännöllisin väliajoin. Perussääntö on se, että suojaan sovelletaan sen rakentamisvuoden määräyksiä kullekin suojaluokalle.

Jotta väestönsuoja pysyy käyttökunnossa, suosittelemme

Tarkastuksen tekemistä 1 vuoden välein
Tiiveyskokeen suorittamista 10 vuoden välein

Lainsäädäntö määrittelee vaatimukset suojan laitteille, varustukselle sekä rakenteellisille seikoille (Asetus 409/2011 väestönsuojan laitteista ja varusteista).

Kiinteiden laitteiden lisäksi väestönsuojaan tulee hankkia suositusten mukainen suojelumateriaali. Suojelumateriaalien osalta lainsäädäntö ei kerro selkeästi, mikä varustus suojissa on oltava. Käytännössä väestönsuojatarvikkeiden toimittajilla on hyvät ja kattavat suositukset erikokoisissa suojissa tarvittaville työkaluille ja tarvikkeille suojan luokan mukaisesti. Teollisuus- ja liikekiinteistöjen sekä taloyhtiöiden väestönsuojien tarvikesuositukset ovat erilaiset.

Työkalujen on oltava sellaisia, että niiden avulla voidaan tarvittaessa murtautua suojasta ulos
Suojeluhenkilöiden materiaalien tehtävä on varmistaa, että suojaustilan aikana riittävän moni henkilö pystyy toimimaan turvallisesti, esim. käymään suojan ulkopuolella

Väestönsuojan tarkastuksen toimenpiteet

Tarkastus tehdään vuosittain.

Kartoitetaan väestönsuojan tekninen kunto, tarkastetaan ja koekäytetään laitteet sekä tarkastetaan muut varusteet
Tarkastus kattaa mm. merkinnät, ilmanvaihtolaitteet, ylipainemittarin, vesipisteen, viemärilaitteet, sisääntulo- ja poistumistiet, sähkökeskuksen, viestintälaitteet, suojateltan, käymälävarustuksen sekä varavesisäiliöt
Tarkastetaan suojelumateriaalien kunto ja määrä
Työkalut ja suojeluhenkilöstön henkilökohtaiset varusteet
Väestönsuojan tarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, jossatodetaan myös mahdolliset huoltotarpeet ja varuste/tarvikepuutteet

Väestönsuojan tiiveyskokeen toimenpiteet

Tiiveyskoe tehdään 10 vuoden välein.

Suojan läpiviennit, ovat ja luukut suljetaan. Tämän jälkeen suojan paine nostetaan suojapuhaltimella ohjearvoon, jonka jälkeen mitataan paineenlaskun kesto verrattuna ohjearvoihin.

5. Väestönsuojiin liittyvä keskeinen lainsäädäntö

Väestönsuojien kunnossapitoa ohjaava keskeinen lainsäädäntö 04/2020:

• Pelastuslaki (379/2011 12 §) edellyttää, että väestönsuojat sekä niiden laitteet on pidettävä toimintakunnossa

• Väestönsuoja tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein (Väestönsuoja laki, Asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011 20 §)

• Laitelain (10/2007 §1) tarkoituksena on varmistaa, että laitteiden oikealla huollolla ja tarkastuksella laitteet toimivat luotettavasti

• Suoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet pitää pystyä ottamaan käyttöön vaaditussa 72 tunnissa (Pelastuslaki 379/2011 76 §)

• Asetus 409/2011 Väestönsuojien laitteista ja varusteista määrittelee osaltaan vaatimukset väestönsuojan laitteille.

Lataa myös yhteenveto väestönsuojia koskevasta lainsäädännöstä.

Lataa lainsäädäntö pähkinänkuoressa täältä!

6. Väestönsuojan kunnossapitopalveluiden ostaminen

Vastuuta suojan kunnosta omistaja ei voi ulkoistaa, mutta varsinaisten huoltotoimenpiteiden suorittamisen voi teettää alan asiantuntijalla. Väestönsuojien tarkastuksia ja huoltoja voivat suorittaa riittävän koulutuksen saaneet henkilöt. Huollon voi siis tehdä joko omistajan suojalle nimeämä hoitaja tai huollon voi ulkoistaa väestönsuojan tarkastuksia, huoltoja ja tiiveyskokeita tekevälle yritykselle.

Ulkopuolisen tarkastus- ja huoltokumppanin edut:

1. Osaaminen

Ammattilainen tuntee suojan, sen laitteiden sekä tarvikkeiden tekniset ja määrälliset vaatimukset, joten suojan toimintakyky pysyy oikealla tasolla.

2. Helppous ja varmuus

Suojan tarkastus ja mahdolliset huoltotyöt voidaan liittää säännöllisen vuosittaisen ylläpitohuollon piiriin, jolloin huoltokumppani käy tarkastamassa suojan laitteet ja varusteet ilman erillistä toimeksiantoa. Näin suoja pysyy toimintakunnossa ja mahdolliset tarvikepuutteet täydennetään vuositarkastuksen yhteydessä.

3. Dokumentointi

Huoltokumppani laatii tarkastuksista ja tiiveyskokeista aina kirjallisen dokumentin. Suojan dokumentit ovat näin aina valmiina paloviranomaisen tarkastuksia varten.

Presto tarjoaa koulutettujen ammattilaisten tekemät väestönsuojien tarkastukset, huollot ja tiiveyskokeet ympäri Suomen.